Kohti kiertotaloutta

Kohti
kierto-
taloutta

Tiekartta

Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartta määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet kiertotalouden saavuttamiseksi Päijät-Hämeen alueella. Tiekarttaan valikoitui viisi teemaa, joihin on listattu tarkemmat aihekohtaiset toimet.

Kiertotaloudesta

Kiertotalous maksimoi materiaalien ja niiden arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pitkään. Hyvinvoinnin kasvu ei enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön, vaan palvelut sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyys korvaavat tavaroiden omistamista. Kyse ei ole vain kierrätyksestä, vaan myös raaka-aineiden tuotannosta, materiaalien prosessoinnista sekä tuotteiden valmistuksesta, jakelusta, kaupasta ja kuluttamisesta.

Kiertotalous Päijät-Hämeessä

  • Kiertotalous luo monenlaista lisäarvoa, kuten kasvua ja liiketoimintaa, vahvistaa alueen logistisesti tärkeää sijaintia sekä voimistaa Päijät-Hämeen profiloitumista kestävän kehityksen maakunnaksi.
  • Alueen vahvuuksia ja osaamista hyödyntämällä voidaan luoda uusia biotalouden ratkaisuja sekä kehittää Päijät-Hämeen materiaali- ja energiatehokkuutta.
  • Seudun yritykset ja asukkaat hyötyvät uusista kaupallisista mahdollisuuksista sekä uudenlaisista tuotteista, palveluista ja ajatusmalleista.

VISIO 2030

Päijät-Häme on resursseja hukkaamaton menestyjä

Aikajana kiertotalouteen esimerkkejä toimenpiteistä

2017

Kiertotalouskasvatus

    – Oppilaitokset

    – Kaupungit, kunnat

Vuosittain järjestettävät kiertotaloustapahtumat

Pakkausjätteille käytössä tehokas keräysjärjestelmä

2020

Kuluttajalähtöiset korjaus- ja kierrätyspalvelut

Yhteinen mobiilialusta jakamistaloudelle

    – Vuokraus, lainaus

    – Yhteiskäyttö, kuljetus


Uudenlaisen liikkumisen malli

    – Vaihtoehtoiset energiamuodot liikkumisessa

    – Henkilökohtainen päästökauppa

2025

Toimiva latauspisteverkosto sähköautoille

Ravinnekierrot

    – Kiertojen sulkeminen

    – Käsittelylaitos


Hajautettua sähkön– ja lämmöntuotantoa haja-asutusalueilla


Kierrätysmateriaalit 3D-tulostuksessa

2030

Biohiilen viljely


Uudet teolliset symbioosit


Lahden seudun kiertotalouspuisto aktiivisessa käytössä




Teemat

Tiekarttaan on valittu viisi teemaa ja niille alueelliset tavoitteet sekä toimenpiteet. Niiden täyttyessä visiomme toteutuu vuoteen 2030 mennessä.

  • MATERIAALIKIERROT
  • BIOTALOUS
  • ENERGIA
  • UUDET PALVELUT
  • EDELLÄKÄVIJYYS

Materiaalikierrot

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Hämeessä on paljon suljettuja teknisten materiaalien kiertoja ja laajempiin kiertoihin tuotetaan lisäarvoa.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään digitaalisia alustoja, joiden avulla yritykset voivat hoitaa sivuvirtojen kuljetukset logistisesti tehokkaasti ja näin saada materiaalit tehokkaammin kiertoon. Tällä hetkellä kehitetään esimerkiksi mobiilipalvelua tuottajavastuun alaisten jätejakeiden keräykseen ja maarakentamisen digipalveluita.

     

    Kierrätysmateriaalikirjaston avulla lisätään tietoa materiaaleista tuotesuunnittelussa, edistetään teollisten symbioosien syntyä ja edesautetaan materiaalien pysymistä kierrossa pidempään esimerkiksi polttamisen sijaan. Vastuun kirjaston kehittämisestä kantavat Muovipoli Oy ja LAMK.

     

    Päijät-Hämeessä tehostetaan kuluttajien muovipakkausten keräystä innostamalla kuluttajia kierrättämään ja luomalla alueelle riittävän tiheä keräyspaikkaverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Muoviyhdistyksen ja tuottajayhteisöön kuuluvien yritysten kanssa. Vastuussa toiminnasta ovat Rinki, PHJ Oy, korkeakoulut ja yritykset. LAMK ja Muovipuoli toteuttavat syksyllä 2018 muovipakkausten keräyskokeilun, jossa testataan panttisysteemiä.

     

    Kansallinen tekstiilin kierrätystä edistävä yhteistyöverkosto Telaketju kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua, jatkojalostusta ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. Päijät-Hämeessä tutkitaan tekstiilien koneellista tunnistusta, ja aktivoidaan alueen yrityksiä liittymään osaksi kansallista osaamisperustaista tekstiilin kierrätyksen ekosysteemiä.

     

    Pienennetään maarakentamisesta syntyvää hiilijalanjälkeä käyttämällä siihen soveltuvia jätteitä, kuten lentotuhkaa, teiden rakentamisessa. Käyttöä pilotoidaan maaseudun metsä- ja yksityisteissä sekä kuntien tierakenteissa.

     

    Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen

     

    Rakennusmateriaalien keräyskokeiluja laajennetaan koskemaan uusia materiaaliryhmiä ja lisätään rakennusjätteen erilliskeräyskohteita. Vastuutahoina toimivat PHJ, LADEC ja korkeakoulut. Myös muiden sektoreiden kierrätettävien materiaalien ja kierrätysalan yritysten lukumäärää lisätään.

     

    Lahden kaupungilla toteutetaan purkukatselmuspilotti kahdessa purkukohteessa vuonna 2018. Pilotin tuloksia hyödynnetään rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen kehittämisessä.

     

    Päijät-Hämeeseen perustetaan rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus, jossa rakentajat, rakennusliikkeet, muut yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ostaa ja myydä ylijäämärakennustarvikkeita.

     

    Hankinnat

     

    Julkisia hankintoja kehitetään niin, että tuotetta hankittaessa tarkastellaan tuotteen ekologisuutta ja kustannuksia tuotteen koko elinkaaren ajalta. Hankintoja ohjataan tukemaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, huollettavuutta sekä uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Julkisissa hankinnoissa nostetaan myös laajemmin esiin hyödykkeiden yhteiskäytön mahdollisuudet sekä tavaroiden korvaaminen kestävyyden kriteerit täyttävillä palveluilla.

     

    Päijät-Hämeen kuntien hankintoihin lisätään yhdeksi hankintakriteeriksi kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Kierrätysmateriaaleja älykkäästi hyödyntävät tarjoukset saavat etua muihin nähden. Hankintakäytäntöjä aletaan tarkistaa mahdollisimman pian ja käytössä ne olisivat kaikissa kunnissa vuonna 2020. Vastuutahoina toimivat Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Euroopan parlamentin keväällä 2017 hyväksymässä jätesäädöspaketissa pyritään vähentämään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden hyötykäyttöä materiaalina polttamisen ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70%, pakkausmateriaaleista 80% ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuuden tulisi olla enintään 5%. Rakennus- ja purkujätteestä tulisi hyödyntää vähintään 70% jo vuoteen 2020 mennessä.

     

    Päivitetyt jätedirektiivit ottavat kantaa myös esimerkiksi muovin ja tekstiilin materiaalihyötykäyttöön. Säädöksiin kuuluvan muovistrategian tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla muovituotteita suunnitellaan, tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten tulee olla helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Muovipakkausten kierrätystavoitteiksi on asetettu 50% vuoteen 2025 mennessä ja 55% vuoteen 2030 mennessä. Jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä EU-maissa vuoteen 2025 mennessä.

     

    Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä eli Cleantech-hankinnoista – on valtiontasolla sitova, mutta kuntatasolla vapaaehtoinen. Sen tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech- ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon erilaisia hankintakriteereitä asettamalla.

     

    Maarakentamisessa neitseelliset raaka-aineet pyritään korvaamaan siinä hyödynnettävillä jätteillä. Päivitetty MARA-asetus, eli Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, astui voimaan 1.1.2018. Asetus mahdollistaa eräiden jätteiden käytön maarakentamisessa ilman ympäristönsuojelulain vaatimaa ympäristölupaa. Asetusta on mahdollista soveltaa esimerkiksi joihinkin lentotuhkiin, betonimurskeeseen ja leijupetihiekkaan.

     

    Maarakennuksessa tulisi maa-ainesten käyttöä ohjata enemmän uusiomateriaaleihin ja kierrätettyihin maa-aineksiin neitseellisten sijaan. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on käsiteltävänä Euroopan komissiossa. Asetuksen maarakentamiskohteita ovat väylä, kenttä, valli, teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenne ja tuhkamursketie. Hyödynnettäviä jätteitä olisivat betonimurske, kevytbetoni- ja kevytsorajätteet, tiilimurske, kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhka, pohjatuhkat, leijupetihiekka, asfalttimurske tai -rouhe, käsitelty jätteenpolton kuona, valimohiekat, kalkit, kokonaiset renkaat ja rengasrouhe sekä rakenteesta poistettu jäte.

     

     

Biotalous

  • Alueellinen tavoite

    Biokiertotalous on merkittävä osa Päijät-Hämeen liiketoimintaa.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Maakuntaliitto sidosryhmineen laatii (syksyllä 2018) Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelman, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet biokiertotalouden edistämiseksi.

     

    Biojätteen erilliskeräystä ja kompostointia kehitetään vastaamaan EU:n uutta jätelainsäädäntöä. Myös keskitettyä biojätteen keräystä kokeillaan pientaloalueilla.

     

    Ravinnekiertojen sulkemista edistetään Päijät-Hämeen sisällä ja laajemmin kierrättämällä ravinteita ja vähentämällä erilaista hävikkiä ruoantuotannon järjestelmissä. Biohiilen käyttöä edistetään maaperän laadun parantamisessa ja hiilen sidonnassa. Luodaan uusia liiketoimintamalleja kierrätysravinteiden ympärille. Ylimääräravinteita tuotteistetaan vientimarkkinoille.

     

    Vesistöihin jo päätyneitä ravinteita otetaan takaisin kiertoon sedimenteistä ja esimerkiksi lisäämällä vähäarvoisen kalan käyttöä.

     

    Lahden kaupunki valmistelee ruokaohjelman yhteistyössä tuottajien ja alan yritysten kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi sekä selvityksen koko tuotanto-kulutusketjun hävikistä.

     

    Alueella luodaan uusia innovaatioita biotuotteiden ja bioenergian kehitykselle esimerkiksi puupohjaisten materiaalien kehitys- ja tutkimustyöllä. Puupohjaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, esimerkiksi puukuidusta valmistettuja pakkauksia voidaan käyttää muovista valmistettujen sijasta.

     

    Tuetaan ensisijaisesti raakapuun muita käyttömuotoja kuin puun polttoa. Puurakentaminen ja puutuotteet sitovat hiiltä pitkäkestoisesti. Biologisten sivuvirtojen eri osat hyödynnetään mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin.

     

    Alueella edistetään sivuvirtojen avoimien tietopankkien syntymistä, mikä tukee sivuvirtoja yritystoiminnassaan hyödyntävien uusien yritysten kehittymistä.

     

     

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Euroopan uuden jätedirektiivin mukaan kaikki biojäte on erilliskerättävä tai kierrätettävä lähteessä, eli esimerkiksi kompostoitava vuoden 2023 loppuun mennessä.

     

    Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla. Johtoajatuksena on luoda kilpailukykyisiä ja kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnyttää uutta liiketoimintaa sekä koti- että ulkomailla.

     

    Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta tunnistettiin keskeisiä politiikkatoimia kestävän ruokajärjestelmän ja metsäperäisten kiertojen edistämiseksi. Ruokajärjestelmän kestävyyttä parannetaan poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita ruokahävikin minimoimiseksi. Orgaanisille kierrätysravinteille luodaan EU:n sisäiset markkinat muuttamalla EU:n lannoiteasetuksia.

     

    Maataloudessa tuetaan biokaasujärjestelmiä ja muita uusiutuvan energian ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden käytön sijaan. Metsäperäisiä kiertoja edistetään painottamalla kansallisessa metsästrategiassa metsäperäisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoa puun määrän maksimoinnin sijaan.

     

    Julkisissa hankinnoissa kannustetaan puupohjaisten ja muiden uusiutuvista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden valintaan, silloin kun niiden on elinkaaritarkastelussa todettu olevan kokonaisvaltaisesti kestävämpiä.  Tuetaan uusien biotuotteiden ja palveluiden demonstrointiin tähtääviä investointeja ja luodaan kannusteita suomalaisen puurakentamisen, designpuuhuonekalu- ja sisustustalojen kehitykselle.

     

 

Energia

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – energian suhteen lähes omavarainen maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Maatalouden energiaekosysteemejä ja hajautettua energiantuotantoa kehitetään uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttäen. Hajautettu energiantuotanto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle muun muassa monenlaisten palvelujen muodossa. Vastuutahoina toimivat: Hämeen ELY-keskus, ProAgria, kunnat ja korkeakoulut.

     

    Lahti Energian Kymijärvi III biolämpölaitos tukee alueen energiakäännettä kohti uusiutuvia energiamuotoja, kun kivihiili korvataan biopolttoaineilla. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ilmakehään pienenevät merkittävästi. Biolämpölaitos valmistuu vuonna 2020.

     

    Rakentamismääräyksillä tuetaan energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttöä. Toimintaa voidaan kehittää kiinteistökohtaisten pilottien avulla. Vastuu kehityksestä on kunnilla ja kaupungeilla. Mahdollisia yhteistyötahoja piloteissa ovat esim. Lahden Talot Oy ja Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys.

     

    Liikenne

     

    Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infra tulee rakentaa liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiselle tasolle. Taajamaliikenteessä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen osuutta tulee kasvattaa. Vastuu tästä jakautuu kunnille, kaupungeille ja yksityisille toimijoille.

     

    Vuonna 2021 Lahdessa on käytössä 40 sähköautojen julkista latausasemaa. Myöhemmin latauspisteitä aletaan rakentaa myös taloyhtiöihin.

     

    2021-2030 yhteiskäyttöautot ja päästökauppakannustin ovat käytössä. Lahden kaupungin työntekijöiden autot otetaan yhteiskäyttöön. Liikenteessä kokeillaan henkilökohtaista päästökauppaa. Asukkaan on mahdollista saada esimerkiksi edullisempia joukkoliikennelippuja tai pyöräilyyn liittyviä huoltopalveluita, jos liikkumisen päästöt ovat asetettua henkilökohtaista kiintiötä pienemmät. Liikkumisesta pyritään myös tekemään yhä enemmän palvelu. MaaS (Mobility as a Service) pilotointi aloitetaan 2021.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Suomen hallitus linjaa hallitusohjelmassaan päästöttömän, uusiutuvan energian käytön nousevan 2020-luvulla yli 50 prosenttiin ja energiaomavaraisuuden yli 55 prosenttiin. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan 2020-luvun aikana. Liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 % vuoteen 2030 mennessä.

     

    Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Suomessa vuonna 2030 myytävät uudet autot olisivat soveltuvia vaihtoehtoisille käyttövoimille, kuten sähkölle tai kaasulle, ja vuonna 2050 maantieliikenne olisi lähes nollapäästöistä. Vuonna 2025 maanteillä liikkuvista autoista joka toinen voisi käyttää polttoaineenaan vaihtoehtoisia käyttövoimia ja vuonna 2030 koko maan kattava sähköautojen latausverkko käsittäisi 25000 latauspistettä.

     

    Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelu – Mobility as a Service. Suomen hallitus esittää yhden kärkihankkeensa toimenpiteenä liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta. Liikennekaaressa hallitus kertoo tavoitteekseen purkaa voimassaolevaan sääntelyyn sisältyneet esteet digitalisaatiolle, automaatiolle ja uusien innovaatioiden käyttöönotolle.

Uudet palvelut

  • Alueellinen tavoite

    Uutta liiketoimintaa uudenlaisten kuluttamisen tapojen ja omistajuuden muutoksen myötä.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään uusia materiaali- ja energiatehokkaita asumisen ja liikkumisen ratkaisuja päivittäiseen arkeen.  Päijät-Hämeessä on esimerkiksi jo olemassa erilaisia palveluita tuotteiden korjaamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Palvelut ovat kuitenkin hajallaan ja näiden kokoamiseen tarvittaisiin digialusta.

     

    Korjauspalveluita kokeiltiin 2017-2018 Lahdessa kaupunkiympäristössä ja Päijät-Hämeen alueen kylissä (Kalkkinen, Padasjoki ja Artjärvi). Kokeiltavia asioita olivat keskitetty korjattavien tuotteiden keräys ja olemassa olevien liikkuvien palveluiden hyödyntäminen tuotteiden kuljetuksessa. Korjauspalveluiden edellytyksiä kehitetään mm. parantamalla niiden yleistä näkyvyyttä ja suunnittelemalla, kuinka esimerkiksi kunnat ja oppilaitokset voisivat hyödyntää niitä paremmin.

     

    3D-tulostuksen ympärille kasvaa uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeessä. Alueella kehitetään ja pilotoidaan uudenlainen 3D-tulostusteknologia, joka mahdollistaa erilaisten kierrätysmateriaalien käytön tulostamisen raaka-aineena. Tämä lisää 3D-tulostusmahdollisuuksia ja kasvattaa tulostukseen liittyvää liiketoimintaa.

     

    Jakamistalous

     

    Asuinalue- ja taloyhtiökohtaiset kirpputorit, some-ryhmät jne. ovat olleet kasvava trendi jo muutaman vuoden ajan. Näitä voidaan kehittää edelleen sekä tehdä asuinaluekohtaisia lainausvarastoja. Jakamistalouden ja muiden kiertotalouden edelläkävijöiden näkyvä palkitseminen on yksi tapa viestiä.

     

    Työnantajien yhteiskäyttöpalvelu on yksi alueella edistettävä teema. Nämä palvelut pitäisivät sisällään tilojen, tavaroiden ja esimerkiksi kulkuvälineiden yhteiskäyttöä. Lahden kaupungin toimijat kehittävät tilojen ja laitteiden yhtenäisen varaus- ja vuokrauspalvelun.

     

    Kaupunkiviljely lisääntyy Päijät-Hämeen alueella. Kaupunkiviljelmiä perustetaan puistoihin ja muille viheralueille. Kouluja kannustetaan viljelyyn yhteistyössä esimerkiksi palvelutalojen kanssa.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi julkaisussaan ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät” jakamistalouden yli kymmenkertaistuvan vuoden 2016 tasosta (n. 100 M€) jo vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia jakamistalouden sektoreita vuonna 2020 arvioidaan olevan joukkorahoitus (37%), vertaisliikenne ja autonjako (29%) sekä kotitalous- ja pientyösektori (18%).

     

    Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan (Kiertotalouden mahdollisuudet ja keinot sen edistämiseksi Suomessa) kierrätyksen edistämisen rinnalle tarvitaan ohjauskeinoja, jotka tukevat yhteiskäyttöä, palvelujen tuottamista, tavaroiden korjaus- ja vuokraustoimintaa sekä uudelleenkäyttöä.

     

    Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta suunnataan julkisia hankintoja kohti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja ja tuotteiden hankintaa, kuten kestäviä palveluja ja leasing- ja vuokrausliiketoimintaa. Kulutusta tulisi kohdistaa ostamisen sijaan tuotteen käyttöikää ylläpitävien palveluiden ostamiseen ja tukea tuotteiden yhteiskäyttöä ja luoda näin digitaalista ja palvelukeskeistä kiertotaloutta.

     

    Hallitusohjelman yksi kärkihanke on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Digitaalisuus on keskeisessä osassa uusien palveluiden ja kiertotalouden toteutuksessa.

Edelläkävijyys

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – ennakkoluuloton uusia ratkaisuja ja kannustimia kokeileva lukuisten kansainvälisten referenssikohteiden maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Päijät-Hämeessä on monia kansainvälisestikin kiinnostavia referenssikohteita. Näitä ovat esimerkiksi Askon ja Kujalan alueet. PHJ:n, Lahti Aquan ja Lahti Energian välinen tiivis yhteistyö on monen alueen kiertotalousratkaisun referenssikohteena. Päijät-Hämeen vahva viljaklusteri on myös teollisten symbioosien edelläkävijä. Näitä jo olemassa olevia referenssikohteita tulisikin tuotteistaa ja markkinoida vahvemmin.

     

    Mahdollisia tulevaisuuden referenssikohteita voisivat olla Hennan alue Orimattilassa sekä Lahden seudun erilaiset ympäristöalan yritysvierailukohteet. Alueelle on tavoitteena rakentaa tulevaisuudessa useampiakin suljetun kierron laitoksia, joita tullaan myös käyttämään referenssikohteina. Alueen pk-yritysten resurssitehokkuuden ja teollisten symbioosien kehittäminen vahvistaa niiden liiketoimintaa ja johtaa uusiin innovaatioihin.

     

    Päijät-Hämeeseen rakennetaan Lahden seudun kiertotalouskeskus, eli Kierrätyspuisto, joka edistää alueen kiertotaloutta. Uudessa kierrätyspuistossa keskitytään edistämään maamassojen sekä rakennus- ja teollisen jätteen materiaalihyödyntämistä ja se toimii Kujalan jätekeskuksen tavoin kiertotalouden teollisena symbioosina.

     

    Lahti profiloituu tapahtumakaupunkina. Tapahtumat järjestetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Vuosittain järjestetään myös kiertotalousteemaisia tapahtumia, kuten Ympäristökylä ja Nuukuusviikko. Lisäksi Lahdessa pidetään kansainvälisiä kiertotalouskonferensseja, kuten Cleantech Venture Day.

     

    Viestintä ja koulutus

     

    Päijät-Häme on kansainvälisesti esillä ympäristöasioihin liittyen esimerkiksi monien Lahden ammattikorkeakoulun projektien kautta. Lahti kilpaili myös vuoden 2020 European Green Capital -tittelistä ja sijoittui kolmen parhaan joukkoon.

     

    Kiertotaloudesta Päijät-Hämeessä perustetaan nettiin tietolähde ja verkkokeskustelukanava kuluttajille ja yrityksille. Materiaalit voivat olla esimerkiksi lyhyitä infojuttuja, artikkeleita, videoita ja linkkejä tutkimuksiin. Toiminnasta vastaavat yhdessä kunnat, kaupungit, korkeakoulut ja muut tahot.

     

    Kuntien ja korkeakoulujen vastuulla on koululaisten ja opiskelijoiden kiertotalouskasvatus eri oppilaitoksissa. Kiertotalouteen liittyviä koulutuskokonaisuuksia kehitetään myös alueen julkisen sektorin ja yritysten henkilöstön koulutukseen. Kiertotalouden opetusta kehitetään kansallisesti yhdessä korkeakoulukonsortioiden ja Sitran kanssa. Erityisesti korkeakouluissa annettavaa kiertotalousosaamista kehitetään.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Valtioneuvosto on nostanut kokeilukulttuurin käyttöönoton kärkihankkeiden yhtenä toimenpiteenä. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, parantaa palveluita, edistää omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.

     

    Sitran mukaan Suomi voi nousta seuraavana 5-10 vuoden aikana kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon kehittämällä perinteisiä vahvuusalueitaan, kuten metsien käyttöä, ruoan tuotantoa, teollisuutta, liikennettä ja hallintoa. Näiden alojen toimintamalleista on mahdollista kehittää uusia kansainvälisiä vallitsevia käytäntöjä ja vientituotteita. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

Materiaalikierrot

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Hämeessä on paljon suljettuja teknisten materiaalien kiertoja ja laajempiin kiertoihin tuotetaan lisäarvoa.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään digitaalisia alustoja, joiden avulla yritykset voivat hoitaa sivuvirtojen kuljetukset logistisesti tehokkaasti ja näin saada materiaalit tehokkaammin kiertoon. Tällä hetkellä kehitetään esimerkiksi mobiilipalvelua tuottajavastuun alaisten jätejakeiden keräykseen ja maarakentamisen digipalveluita.

     

    Kierrätysmateriaalikirjaston avulla lisätään tietoa materiaaleista tuotesuunnittelussa, edistetään teollisten symbioosien syntyä ja edesautetaan materiaalien pysymistä kierrossa pidempään esimerkiksi polttamisen sijaan. Vastuun kirjaston kehittämisestä kantavat Muovipoli Oy ja LAMK.

     

    Päijät-Hämeessä tehostetaan kuluttajien muovipakkausten keräystä innostamalla kuluttajia kierrättämään ja luomalla alueelle riittävän tiheä keräyspaikkaverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Muoviyhdistyksen ja tuottajayhteisöön kuuluvien yritysten kanssa. Vastuussa toiminnasta ovat Rinki, PHJ Oy, korkeakoulut ja yritykset. LAMK ja Muovipuoli toteuttavat syksyllä 2018 muovipakkausten keräyskokeilun, jossa testataan panttisysteemiä.

     

    Kansallinen tekstiilin kierrätystä edistävä yhteistyöverkosto Telaketju kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua, jatkojalostusta ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. Päijät-Hämeessä tutkitaan tekstiilien koneellista tunnistusta, ja aktivoidaan alueen yrityksiä liittymään osaksi kansallista osaamisperustaista tekstiilin kierrätyksen ekosysteemiä.

     

    Pienennetään maarakentamisesta syntyvää hiilijalanjälkeä käyttämällä siihen soveltuvia jätteitä, kuten lentotuhkaa, teiden rakentamisessa. Käyttöä pilotoidaan maaseudun metsä- ja yksityisteissä sekä kuntien tierakenteissa.

     

    Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen

     

    Rakennusmateriaalien keräyskokeiluja laajennetaan koskemaan uusia materiaaliryhmiä ja lisätään rakennusjätteen erilliskeräyskohteita. Vastuutahoina toimivat PHJ, LADEC ja korkeakoulut. Myös muiden sektoreiden kierrätettävien materiaalien ja kierrätysalan yritysten lukumäärää lisätään.

     

    Lahden kaupungilla toteutetaan purkukatselmuspilotti kahdessa purkukohteessa vuonna 2018. Pilotin tuloksia hyödynnetään rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen kehittämisessä.

     

    Päijät-Hämeeseen perustetaan rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus, jossa rakentajat, rakennusliikkeet, muut yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ostaa ja myydä ylijäämärakennustarvikkeita.

     

    Hankinnat

     

    Julkisia hankintoja kehitetään niin, että tuotetta hankittaessa tarkastellaan tuotteen ekologisuutta ja kustannuksia tuotteen koko elinkaaren ajalta. Hankintoja ohjataan tukemaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, huollettavuutta sekä uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Julkisissa hankinnoissa nostetaan myös laajemmin esiin hyödykkeiden yhteiskäytön mahdollisuudet sekä tavaroiden korvaaminen kestävyyden kriteerit täyttävillä palveluilla.

     

    Päijät-Hämeen kuntien hankintoihin lisätään yhdeksi hankintakriteeriksi kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Kierrätysmateriaaleja älykkäästi hyödyntävät tarjoukset saavat etua muihin nähden. Hankintakäytäntöjä aletaan tarkistaa mahdollisimman pian ja käytössä ne olisivat kaikissa kunnissa vuonna 2020. Vastuutahoina toimivat Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Euroopan parlamentin keväällä 2017 hyväksymässä jätesäädöspaketissa pyritään vähentämään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden hyötykäyttöä materiaalina polttamisen ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70%, pakkausmateriaaleista 80% ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuuden tulisi olla enintään 5%. Rakennus- ja purkujätteestä tulisi hyödyntää vähintään 70% jo vuoteen 2020 mennessä.

     

    Päivitetyt jätedirektiivit ottavat kantaa myös esimerkiksi muovin ja tekstiilin materiaalihyötykäyttöön. Säädöksiin kuuluvan muovistrategian tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla muovituotteita suunnitellaan, tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten tulee olla helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Muovipakkausten kierrätystavoitteiksi on asetettu 50% vuoteen 2025 mennessä ja 55% vuoteen 2030 mennessä. Jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä EU-maissa vuoteen 2025 mennessä.

     

    Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä eli Cleantech-hankinnoista – on valtiontasolla sitova, mutta kuntatasolla vapaaehtoinen. Sen tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech- ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon erilaisia hankintakriteereitä asettamalla.

     

    Maarakentamisessa neitseelliset raaka-aineet pyritään korvaamaan siinä hyödynnettävillä jätteillä. Päivitetty MARA-asetus, eli Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, astui voimaan 1.1.2018. Asetus mahdollistaa eräiden jätteiden käytön maarakentamisessa ilman ympäristönsuojelulain vaatimaa ympäristölupaa. Asetusta on mahdollista soveltaa esimerkiksi joihinkin lentotuhkiin, betonimurskeeseen ja leijupetihiekkaan.

     

    Maarakennuksessa tulisi maa-ainesten käyttöä ohjata enemmän uusiomateriaaleihin ja kierrätettyihin maa-aineksiin neitseellisten sijaan. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on käsiteltävänä Euroopan komissiossa. Asetuksen maarakentamiskohteita ovat väylä, kenttä, valli, teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenne ja tuhkamursketie. Hyödynnettäviä jätteitä olisivat betonimurske, kevytbetoni- ja kevytsorajätteet, tiilimurske, kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhka, pohjatuhkat, leijupetihiekka, asfalttimurske tai -rouhe, käsitelty jätteenpolton kuona, valimohiekat, kalkit, kokonaiset renkaat ja rengasrouhe sekä rakenteesta poistettu jäte.

     

     

Energia

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – energian suhteen lähes omavarainen maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Maatalouden energiaekosysteemejä ja hajautettua energiantuotantoa kehitetään uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttäen. Hajautettu energiantuotanto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle muun muassa monenlaisten palvelujen muodossa. Vastuutahoina toimivat: Hämeen ELY-keskus, ProAgria, kunnat ja korkeakoulut.

     

    Lahti Energian Kymijärvi III biolämpölaitos tukee alueen energiakäännettä kohti uusiutuvia energiamuotoja, kun kivihiili korvataan biopolttoaineilla. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ilmakehään pienenevät merkittävästi. Biolämpölaitos valmistuu vuonna 2020.

     

    Rakentamismääräyksillä tuetaan energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttöä. Toimintaa voidaan kehittää kiinteistökohtaisten pilottien avulla. Vastuu kehityksestä on kunnilla ja kaupungeilla. Mahdollisia yhteistyötahoja piloteissa ovat esim. Lahden Talot Oy ja Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys.

     

    Liikenne

     

    Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infra tulee rakentaa liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiselle tasolle. Taajamaliikenteessä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen osuutta tulee kasvattaa. Vastuu tästä jakautuu kunnille, kaupungeille ja yksityisille toimijoille.

     

    Vuonna 2021 Lahdessa on käytössä 40 sähköautojen julkista latausasemaa. Myöhemmin latauspisteitä aletaan rakentaa myös taloyhtiöihin.

     

    2021-2030 yhteiskäyttöautot ja päästökauppakannustin ovat käytössä. Lahden kaupungin työntekijöiden autot otetaan yhteiskäyttöön. Liikenteessä kokeillaan henkilökohtaista päästökauppaa. Asukkaan on mahdollista saada esimerkiksi edullisempia joukkoliikennelippuja tai pyöräilyyn liittyviä huoltopalveluita, jos liikkumisen päästöt ovat asetettua henkilökohtaista kiintiötä pienemmät. Liikkumisesta pyritään myös tekemään yhä enemmän palvelu. MaaS (Mobility as a Service) pilotointi aloitetaan 2021.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Suomen hallitus linjaa hallitusohjelmassaan päästöttömän, uusiutuvan energian käytön nousevan 2020-luvulla yli 50 prosenttiin ja energiaomavaraisuuden yli 55 prosenttiin. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan 2020-luvun aikana. Liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 % vuoteen 2030 mennessä.

     

    Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Suomessa vuonna 2030 myytävät uudet autot olisivat soveltuvia vaihtoehtoisille käyttövoimille, kuten sähkölle tai kaasulle, ja vuonna 2050 maantieliikenne olisi lähes nollapäästöistä. Vuonna 2025 maanteillä liikkuvista autoista joka toinen voisi käyttää polttoaineenaan vaihtoehtoisia käyttövoimia ja vuonna 2030 koko maan kattava sähköautojen latausverkko käsittäisi 25000 latauspistettä.

     

    Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelu – Mobility as a Service. Suomen hallitus esittää yhden kärkihankkeensa toimenpiteenä liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta. Liikennekaaressa hallitus kertoo tavoitteekseen purkaa voimassaolevaan sääntelyyn sisältyneet esteet digitalisaatiolle, automaatiolle ja uusien innovaatioiden käyttöönotolle.

Uudet palvelut

  • Alueellinen tavoite

    Uutta liiketoimintaa uudenlaisten kuluttamisen tapojen ja omistajuuden muutoksen myötä.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään uusia materiaali- ja energiatehokkaita asumisen ja liikkumisen ratkaisuja päivittäiseen arkeen.  Päijät-Hämeessä on esimerkiksi jo olemassa erilaisia palveluita tuotteiden korjaamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Palvelut ovat kuitenkin hajallaan ja näiden kokoamiseen tarvittaisiin digialusta.

     

    Korjauspalveluita kokeiltiin 2017-2018 Lahdessa kaupunkiympäristössä ja Päijät-Hämeen alueen kylissä (Kalkkinen, Padasjoki ja Artjärvi). Kokeiltavia asioita olivat keskitetty korjattavien tuotteiden keräys ja olemassa olevien liikkuvien palveluiden hyödyntäminen tuotteiden kuljetuksessa. Korjauspalveluiden edellytyksiä kehitetään mm. parantamalla niiden yleistä näkyvyyttä ja suunnittelemalla, kuinka esimerkiksi kunnat ja oppilaitokset voisivat hyödyntää niitä paremmin.

     

    3D-tulostuksen ympärille kasvaa uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeessä. Alueella kehitetään ja pilotoidaan uudenlainen 3D-tulostusteknologia, joka mahdollistaa erilaisten kierrätysmateriaalien käytön tulostamisen raaka-aineena. Tämä lisää 3D-tulostusmahdollisuuksia ja kasvattaa tulostukseen liittyvää liiketoimintaa.

     

    Jakamistalous

     

    Asuinalue- ja taloyhtiökohtaiset kirpputorit, some-ryhmät jne. ovat olleet kasvava trendi jo muutaman vuoden ajan. Näitä voidaan kehittää edelleen sekä tehdä asuinaluekohtaisia lainausvarastoja. Jakamistalouden ja muiden kiertotalouden edelläkävijöiden näkyvä palkitseminen on yksi tapa viestiä.

     

    Työnantajien yhteiskäyttöpalvelu on yksi alueella edistettävä teema. Nämä palvelut pitäisivät sisällään tilojen, tavaroiden ja esimerkiksi kulkuvälineiden yhteiskäyttöä. Lahden kaupungin toimijat kehittävät tilojen ja laitteiden yhtenäisen varaus- ja vuokrauspalvelun.

     

    Kaupunkiviljely lisääntyy Päijät-Hämeen alueella. Kaupunkiviljelmiä perustetaan puistoihin ja muille viheralueille. Kouluja kannustetaan viljelyyn yhteistyössä esimerkiksi palvelutalojen kanssa.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi julkaisussaan ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät” jakamistalouden yli kymmenkertaistuvan vuoden 2016 tasosta (n. 100 M€) jo vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia jakamistalouden sektoreita vuonna 2020 arvioidaan olevan joukkorahoitus (37%), vertaisliikenne ja autonjako (29%) sekä kotitalous- ja pientyösektori (18%).

     

    Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan (Kiertotalouden mahdollisuudet ja keinot sen edistämiseksi Suomessa) kierrätyksen edistämisen rinnalle tarvitaan ohjauskeinoja, jotka tukevat yhteiskäyttöä, palvelujen tuottamista, tavaroiden korjaus- ja vuokraustoimintaa sekä uudelleenkäyttöä.

     

    Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta suunnataan julkisia hankintoja kohti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja ja tuotteiden hankintaa, kuten kestäviä palveluja ja leasing- ja vuokrausliiketoimintaa. Kulutusta tulisi kohdistaa ostamisen sijaan tuotteen käyttöikää ylläpitävien palveluiden ostamiseen ja tukea tuotteiden yhteiskäyttöä ja luoda näin digitaalista ja palvelukeskeistä kiertotaloutta.

     

    Hallitusohjelman yksi kärkihanke on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Digitaalisuus on keskeisessä osassa uusien palveluiden ja kiertotalouden toteutuksessa.

Edelläkävijyys

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – ennakkoluuloton uusia ratkaisuja ja kannustimia kokeileva lukuisten kansainvälisten referenssikohteiden maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Päijät-Hämeessä on monia kansainvälisestikin kiinnostavia referenssikohteita. Näitä ovat esimerkiksi Askon ja Kujalan alueet. PHJ:n, Lahti Aquan ja Lahti Energian välinen tiivis yhteistyö on monen alueen kiertotalousratkaisun referenssikohteena. Päijät-Hämeen vahva viljaklusteri on myös teollisten symbioosien edelläkävijä. Näitä jo olemassa olevia referenssikohteita tulisikin tuotteistaa ja markkinoida vahvemmin.

     

    Mahdollisia tulevaisuuden referenssikohteita voisivat olla Hennan alue Orimattilassa sekä Lahden seudun erilaiset ympäristöalan yritysvierailukohteet. Alueelle on tavoitteena rakentaa tulevaisuudessa useampiakin suljetun kierron laitoksia, joita tullaan myös käyttämään referenssikohteina. Alueen pk-yritysten resurssitehokkuuden ja teollisten symbioosien kehittäminen vahvistaa niiden liiketoimintaa ja johtaa uusiin innovaatioihin.

     

    Päijät-Hämeeseen rakennetaan Lahden seudun kiertotalouskeskus, eli Kierrätyspuisto, joka edistää alueen kiertotaloutta. Uudessa kierrätyspuistossa keskitytään edistämään maamassojen sekä rakennus- ja teollisen jätteen materiaalihyödyntämistä ja se toimii Kujalan jätekeskuksen tavoin kiertotalouden teollisena symbioosina.

     

    Lahti profiloituu tapahtumakaupunkina. Tapahtumat järjestetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Vuosittain järjestetään myös kiertotalousteemaisia tapahtumia, kuten Ympäristökylä ja Nuukuusviikko. Lisäksi Lahdessa pidetään kansainvälisiä kiertotalouskonferensseja, kuten Cleantech Venture Day.

     

    Viestintä ja koulutus

     

    Päijät-Häme on kansainvälisesti esillä ympäristöasioihin liittyen esimerkiksi monien Lahden ammattikorkeakoulun projektien kautta. Lahti kilpaili myös vuoden 2020 European Green Capital -tittelistä ja sijoittui kolmen parhaan joukkoon.

     

    Kiertotaloudesta Päijät-Hämeessä perustetaan nettiin tietolähde ja verkkokeskustelukanava kuluttajille ja yrityksille. Materiaalit voivat olla esimerkiksi lyhyitä infojuttuja, artikkeleita, videoita ja linkkejä tutkimuksiin. Toiminnasta vastaavat yhdessä kunnat, kaupungit, korkeakoulut ja muut tahot.

     

    Kuntien ja korkeakoulujen vastuulla on koululaisten ja opiskelijoiden kiertotalouskasvatus eri oppilaitoksissa. Kiertotalouteen liittyviä koulutuskokonaisuuksia kehitetään myös alueen julkisen sektorin ja yritysten henkilöstön koulutukseen. Kiertotalouden opetusta kehitetään kansallisesti yhdessä korkeakoulukonsortioiden ja Sitran kanssa. Erityisesti korkeakouluissa annettavaa kiertotalousosaamista kehitetään.

     

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Valtioneuvosto on nostanut kokeilukulttuurin käyttöönoton kärkihankkeiden yhtenä toimenpiteenä. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, parantaa palveluita, edistää omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.

     

    Sitran mukaan Suomi voi nousta seuraavana 5-10 vuoden aikana kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon kehittämällä perinteisiä vahvuusalueitaan, kuten metsien käyttöä, ruoan tuotantoa, teollisuutta, liikennettä ja hallintoa. Näiden alojen toimintamalleista on mahdollista kehittää uusia kansainvälisiä vallitsevia käytäntöjä ja vientituotteita. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

Yhteystiedot

Yhteys-
tiedot

Lahden ammattikorkeakoulu

Projektipäällikkö Maarit Virtanen
maarit.virtanen@lamk.fi
puh. 044 708 1260

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Johtaja Tomi Tura
tomi.tura@ladec.fi

Muovipoli Oy

Toimitusjohtaja Sauli Eerola
sauli.eerola@muovipoli.fi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Ville Uusitalo
ville.uusitalo@lut.fi