Kohti kiertotaloutta

Kohti
kierto-
taloutta

Tiekartta

Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartta määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet kiertotalouden saavuttamiseksi Päijät-Hämeen alueella. Tiekarttaan valikoitui viisi teemaa, joihin on listattu tarkemmat aihekohtaiset toimet.

Kiertotaloudesta

Kiertotalous maksimoi materiaalien ja niiden arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pitkään. Hyvinvoinnin kasvu ei enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön, vaan palvelut sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyys korvaavat tavaroiden omistamista. Kyse ei ole vain kierrätyksestä, vaan myös raaka-aineiden tuotannosta, materiaalien prosessoinnista sekä tuotteiden valmistuksesta, jakelusta, kaupasta ja kuluttamisesta.

Kiertotalous Päijät-Hämeessä

  • Kiertotalous luo monenlaista lisäarvoa, kuten kasvua ja liiketoimintaa, vahvistaa alueen logistisesti tärkeää sijaintia sekä voimistaa Päijät-Hämeen profiloitumista kestävän kehityksen maakunnaksi.
  • Alueen vahvuuksia ja osaamista hyödyntämällä voidaan luoda uusia biotalouden ratkaisuja sekä kehittää Päijät-Hämeen materiaali- ja energiatehokkuutta.
  • Seudun yritykset ja asukkaat hyötyvät uusista kaupallisista mahdollisuuksista sekä uudenlaisista tuotteista, palveluista ja ajatusmalleista.

VISIO 2030

Päijät-Häme on resursseja hukkaamaton menestyjä

Aikajana kiertotalouteen

2017

Kiertotalouskasvatus

    – Oppilaitokset

    – Kaupungit, kunnat

2020

Uudenlaisen liikkumisen malli

    – Vaihtoehtoiset energiamuodot liikkumisessa

    – Henkilökohtainen päästökauppa

Pakkausjätteille käytössä tehokas keräysjärjestelmä

Toimiva latauspisteverkosto sähköautoille

Yhteinen mobiilialusta jakamistaloudelle

    – Vuokraus, lainaus

    – Yhteiskäyttö, kuljetus

Kierrätysmateriaalit 3D-tulostuksessa

2025

Kuluttajalähtöiset korjaus- ja kierrätyspalvelut

Uudet teolliset symbioosit

Biohiilen viljely

Hajautettua sähkön– ja lämmöntuotantoa haja-asutusalueilla

Ravinnekierrot

    – Kiertojen sulkeminen

    – Käsittelylaitos

2030

Aikajanaa päivitetään jatkossa.

Teemat

Tiekarttaan on valittu viisi teemaa ja niille alueelliset tavoitteet sekä toimenpiteet. Niiden täyttyessä visiomme toteutuu vuoteen 2030 mennessä.

  • MATERIAALIKIERROT
  • BIOTALOUS
  • ENERGIA
  • UUDET PALVELUT
  • EDELLÄKÄVIJYYS

Materiaalikierrot

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Hämeessä on paljon suljettuja teknisten materiaalien kiertoja ja laajempiin kiertoihin tuotetaan lisäarvoa.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään digitaalisia alustoja, joiden avulla yritykset voivat hoitaa sivuvirtojen kuljetukset logistisesti tehokkaasti ja näin saada materiaalit tehokkaammin kiertoon. Hyödynnetään esim. Uusiomateriaalien digipalvelut maarakentamisessa (Digimaa) -hankkeen tuloksia ja laajennetaan näitä.

     

    Rakennusmateriaalien keräyskokeiluja laajennetaan koskemaan uusia materiaaliryhmiä ja lisätään rakennusjätteen erilliskeräyskohteita. Vastuutahoina toimivat PHJ, LADEC ja korkeakoulut. Myös muiden sektoreiden kierrätettävien materiaalien ja kierrätysalan yritysten lukumäärää lisätään.

     

    Päijät-Hämeeseen perustetaan rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus, jossa rakentajat, rakennusliikkeet, muut yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ostaa ja myydä ylijäämärakennustarvikkeita.

     

    Kierrätysmateriaalikirjaston avulla lisätään tietoa materiaaleista tuotesuunnittelussa, edistetään teollisten symbioosien syntyä ja edesautetaan materiaalien pysymistä kierrossa pidempään esim. polttamisen sijaan. Vastuun kirjaston kehittämisestä kantavat Muovipoli Oy ja LAMK.

     

    Päijät-Hämeessä tehostetaan post consumer -pakkausmateriaalien keräystä innostamalla kuluttajia kierrättämään ja luomalla alueelle riittävän tiheä keräyspaikkaverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Ringin ja tuottajayhteisöön kuuluvien yritysten kanssa. Vastuussa toiminnasta ovat Rinki, PHJ Oy, korkeakoulut, yritykset sekä LAMK, joka tekee nykytilasta selvityksen ja ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Selvitystyö käynnistetään syksyllä 2017.

     

    Kiertotaloudesta Päijät-Hämeessä perustetaan nettiin tietolähde kuluttajille ja yrityksille. Materiaalit voivat olla esim. lyhyitä infojuttuja, artikkeleita, videoita ja linkkejä tutkimuksiin. Nettisivu perustetaan mahdollisimman nopeasti ja sen toiminnasta vastaavat yhdessä kunnat, kaupungit, korkeakoulut ja muut tahot.

     

    Päijät-Hämeen kuntien hankintoihin lisätään yhdeksi hankintakriteeriksi kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Kierrätysmateriaaleja älykkäästi hyödyntävät tarjoukset saavat etua muihin nähden. Hankintakäytäntöjä aletaan tarkistaa mahdollisimman pian ja käytössä ne olisivat kaikissa kunnissa vuonna 2020. Vastuutahoina toimivat Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Euroopan parlamentin keväällä 2017 hyväksymässä jätesäädöspaketissa pyritään vähentämään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden hyötykäyttöä materiaalina polttamisen ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70%, pakkausmateriaaleista 80% ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuuden tulisi olla enintään 5%. Rakennus- ja purkujätteestä tulisi hyödyntää vähintään 70% jo vuoteen 2020 mennessä.

     

    Uusi jätepaketti ottaa kantaa myös esimerkiksi muovin ja tekstiilin materiaalihyötykäyttöön. Jätepakettiin kuuluvan muovistrategian tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla muovituotteita suunnitellaan, tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten tulee olla helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Muovipakkausten kierrätystavoitteiksi on asetettu 50% vuoteen 2025 mennessä ja 55% vuoteen 2030 mennessä. Jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä EU-maissa vuoteen 2025 mennessä.

     

    Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä eli Cleantech-hankinnoista – on valtiontasolla sitova, mutta kuntatasolla vapaaehtoinen. Sen tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech- ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon erilaisia hankintakriteereitä asettamalla.

     

    Maanrakentamisessa neitseelliset raaka-aineet pyritään korvaamaan siinä hyödynnettävillä jätteillä. Valtioneuvoston asetus jätteiden käytöstä maanrakentamisessa on edistänyt jätteiden, kuten betonimurskeen, hyödyntämistä maanrakentamisessa. Asetuksen soveltamisalaa tullaan laajentamaan ja uusia jätemateriaaleja lisäämään, mikä mahdollistaa eri jätteiden tehokkaamman hyödyntämisen maanrakentamisessa.

     

    Maarakennuksessa tulisi maa-ainesten käyttöä ohjata enemmän uusiomateriaaleihin ja kierrätettyihin maa-aineksiin neitseellisten sijaan. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on käsiteltävänä Euroopan komissiossa. Asetuksen maarakentamiskohteita ovat väylä, kenttä, valli, teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenne ja tuhkamursketie. Hyödynnettäviä jätteitä olisivat betonimurske, kevytbetoni- ja kevytsorajätteet, tiilimurske, kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhka, pohjatuhkat, leijupetihiekka, asfalttimurske tai -rouhe, käsitelty jätteenpolton kuona, valimohiekat, kalkit, kokonaiset renkaat ja rengasrouhe sekä rakenteesta poistettu jäte.

     

Biotalous

  • Alueellinen tavoite

    Biotalous on merkittävä osa Päijät-Hämeen liiketoimintaa.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Ravinnekiertojen sulkemista edistetään Päijät-Hämeen sisällä ja laajemmin kierrättämällä ravinteita ja vähentämällä erilaista hävikkiä ruoantuotannon järjestelmissä. Luodaan uusia liiketoimintamalleja kierrätysravinteiden ympärille. Ylimääräravinteita tuotteistetaan vientimarkkinoille.

     

    Vesistöihin jo päätyneitä ravinteita otetaan takaisin kiertoon sedimenteistä ja esimerkiksi lisäämällä vähäarvoisen kalan käyttöä. Biohiilen käyttöä tulisi edistää maaperän laadun parantamisessa ja hiilen sidonnassa.

     

    Alueella luodaan uusia innovaatioita biotuotteiden ja bioenergian kehitykselle esimerkiksi puupohjaisten materiaalien kehitys- ja tutkimustyöllä. Puupohjaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, esimerkiksi puukuidusta valmistettuja pakkauksia voidaan käyttää muovista valmistettujen tuotteiden sijasta.

     

    Tuetaan ensisijaisesti raakapuun muita käyttömuotoja kuin puun polttoa. Puurakentaminen ja puutuotteet sitovat hiiltä pitkäkestoisesti. Biologisten sivuvirtojen eri osat on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin.

     

    Alueella edistetään sivuvirtojen avoimien tietopankkien syntymistä, mikä tukee sivuvirtoja yritystoiminnassaan hyödyntävien uusien yritysten kehittymistä.

     

    Kuluttajille tuotetaan tietoa oman toiminnan kestävyyden parantamisesta ja esimerkiksi hävikkien ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisestä. Tässä työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi kuluttajien materiaalijalanjälkilaskuria ja henkilökohtaista hiilikauppaa ja -kompensaatiota.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Euroopan uuden jätedirektiivin mukaan kaikki biojäte on erilliskerättävä tai kierrätettävä lähteessä, eli esimerkiksi kompostoitava vuoden 2023 loppuun mennessä.

     

    Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla. Johtoajatuksena on luoda kilpailukykyisiä ja kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnyttää uutta liiketoimintaa sekä koti- että ulkomailla.

     

    Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta tunnistettiin keskeisiä politiikkatoimia kestävän ruokajärjestelmän ja metsäperäisten kiertojen edistämiseksi. Ruokajärjestelmän kestävyyttä parannetaan poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita ruokahävikin minimoimiseksi. Orgaanisille kierrätysravinteille luodaan EU:n sisäiset markkinat muuttamalla EU:n lannoiteasetuksia.

     

    Maataloudessa tuetaan biokaasujärjestelmiä ja muita uusiutuvan energian ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden käytön sijaan. Metsäperäisiä kiertoja edistetään painottamalla kansallisessa metsästrategiassa metsäperäisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoa puun määrän maksimoinnin sijaan.

     

    Julkisissa hankinnoissa kannustetaan puupohjaisten ja muiden uusiutuvista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden valintaan, silloin kun niiden on elinkaaritarkastelussa todettu olevan kokonaisvaltaisesti kestävämpiä.  Tuetaan uusien biotuotteiden ja palveluiden demonstrointiin tähtääviä investointeja ja luodaan kannusteita suomalaisen puurakentamisen, designpuuhuonekalu- ja sisustustalojen kehitykselle.

     

 

Energia

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – energian suhteen lähes omavarainen maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Maatalouden energiaekosysteemejä ja hajautettua energiantuotantoa kehitetään uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttäen. Hajautettu energiantuotanto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle muun muassa monenlaisten palvelujen muodossa. Vastuutahoina toimivat: Hämeen ELY-keskus, ProAgria, kunnat ja korkeakoulut.

     

    Lahti Energian Kymijärvi III biolämpölaitos tukee alueen energiakäännettä kohti uusiutuvia energiamuotoja, kun kivihiili korvataan biopolttoaineilla. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ilmakehään pienenevät merkittävästi. Biolämpölaitos valmistuu vuonna 2019.

     

    Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infra tulee rakentaa liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiselle tasolle. Taajamaliikenteessä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen osuutta tulee kasvattaa. Vastuu tästä jakautuu kunnille, kaupungeille ja yksityisille toimijoille.

     

    Rakentamismääräyksillä tuetaan energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttöä. Toimintaa voidaan kehittää kiinteistökohtaisten pilottien avulla. Vastuu kehityksestä on kunnilla ja kaupungeilla. Mahdollisia yhteistyötahoja piloteissa ovat esim. Lahden Talot Oy ja Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Suomen hallitus linjaa hallitusohjelmassaan päästöttömän, uusiutuvan energian käytön nousevan 2020-luvulla yli 50 prosenttiin ja energiaomavaraisuuden yli 55 prosenttiin. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan 2020-luvun aikana. Liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 % vuoteen 2030 mennessä.

     

    Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Suomessa vuonna 2030 myytävät uudet autot olisivat soveltuvia vaihtoehtoisille käyttövoimille, kuten sähkölle tai kaasulle, ja vuonna 2050 maantieliikenne olisi lähes nollapäästöistä. Vuonna 2025 maanteillä liikkuvista autoista joka toinen voisi käyttää polttoaineenaan vaihtoehtoisia käyttövoimia ja vuonna 2030 koko maan kattava sähköautojen latausverkko käsittäisi 25000 latauspistettä.

     

    Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelu – Mobility as a Service. Suomen hallitus esittää yhden kärkihankkeensa toimenpiteenä liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta. Liikennekaaressa hallitus kertoo tavoitteekseen purkaa voimassaolevaan sääntelyyn sisältyneet esteet digitalisaatiolle, automaatiolle ja uusien innovaatioiden käyttöönotolle.

Uudet palvelut

  • Alueellinen tavoite

    Uutta liiketoimintaa uudenlaisten kuluttamisen tapojen ja omistajuuden muutoksen myötä.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään uusia materiaali- ja energiatehokkaita asumisen ja liikkumisen ratkaisuja päivittäiseen arkeen.  Päijät-Hämeessä on esimerkiksi jo olemassa erilaisia palveluita tuotteiden korjaamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Palvelut ovat kuitenkin hajallaan ja näiden kokoamiseen tarvittaisiin digialusta.

     

    Asuinalue- ja taloyhtiökohtaiset kirpputorit, some-ryhmät jne. ovat olleet kasvava trendi jo muutaman vuoden ajan. Näitä voidaan kehittää edelleen sekä tehdä asuinaluekohtaisia lainausvarastoja. Jakamistalouden ja muiden kiertotalouden edelläkävijöiden näkyvä palkitseminen on yksi tapa viestiä.

     

    Osana Lahden ammattikorkeakoulun Kiertoliike-projektia toteutetaan kuluttajille suunnattujen kiertotalouden palveluiden pilotointia yhteistyössä Sitran kanssa. Yksi piloteista liittyy huoltopalveluliiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on palauttaa laitteiden ja koneiden uudelleenkäyttö, korjaaminen ja huolto trendikkääksi ja taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi. Pilotti toteutetaan syksyllä 2017.

     

    Työnantajien yhteiskäyttöpalvelu on yksi alueella edistettävä teema. Nämä palvelut pitäisivät sisällään tilojen, tavaroiden ja esimerkiksi kulkuvälineiden yhteiskäyttöä.

     

    Myös Päijät-Hämeessä julkisia hankintoja kehitetään niin, että tuotetta hankittaessa tarkastellaan tuotteen ekologisuutta ja kustannuksia tuotteen koko elinkaaren ajalta. Hankintoja ohjataan tukemaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, huollettavuutta sekä uudelleenkäyttömahdollisuuksia.

     

    3D-tulostuksen ympärille kasvaa uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeessä. Syyskuussa 2017 alkavassa digiValmistus-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uudenlainen 3D-tulostusteknologia, joka mahdollistaa erilaisten kierrätysmateriaalien hyödyntämisen tulostamisen raaka-aineena. Tämä lisää 3D-tulostusmahdollisuuksia ja kasvattaa tulostukseen liittyvää liiketoimintaa.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi julkaisussaan ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät” jakamistalouden yli kymmenkertaistuvan vuoden 2016 tasosta (n. 100 M€) jo vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia jakamistalouden sektoreita vuonna 2020 arvioidaan olevan joukkorahoitus (37%), vertaisliikenne ja autonjako (29%) sekä kotitalous- ja pientyösektori (18%).

     

    Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan (Kiertotalouden mahdollisuudet ja keinot sen edistämiseksi Suomessa) kierrätyksen edistämisen rinnalle tarvitaan ohjauskeinoja, jotka tukevat yhteiskäyttöä, palvelujen tuottamista, tavaroiden korjaus- ja vuokraustoimintaa sekä uudelleenkäyttöä.

     

    Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta suunnataan julkisia hankintoja kohti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja ja tuotteiden hankintaa, kuten kestäviä palveluja ja leasing- ja vuokrausliiketoimintaa. Kulutusta tulisi kohdistaa ostamisen sijaan tuotteen käyttöikää ylläpitävien palveluiden ostamiseen ja tukea tuotteiden yhteiskäyttöä ja luoda näin digitaalista ja palvelukeskeistä kiertotaloutta.

     

    Hallitusohjelman yksi kärkihanke on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Digitaalisuus on keskeisessä osassa uusien palveluiden ja kiertotalouden toteutuksessa.

Edelläkävijyys

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – ennakkoluuloton uusia ratkaisuja ja kannustimia kokeileva lukuisten kansainvälisten referenssikohteiden maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Päijät-Hämeessä on monia kansainvälisestikin kiinnostavia referenssikohteita. Näitä ovat esimerkiksi Askon ja Kujalan alueet. PHJ:n, Lahti Aquan ja Lahti Energian välinen tiivis yhteistyö on monen alueen kiertotalousratkaisun referenssikohteena. Päijät-Hämeen vahva viljaklusteri on myös teollisten symbioosien edelläkävijä. Näitä jo olemassa olevia referenssikohteita tulisikin tuotteistaa ja markkinoida vahvemmin.

     

    Mahdollisia referenssikohteita tulevaisuudessa voivat olla Hennan alue Orimattilassa sekä LAMKissa kehitettävä Technical Visits-konsepti. Alueelle on tavoitteena rakentaa tulevaisuudessa useampiakin suljetun kierron laitoksia, joita tullaan myös käyttämään referenssikohteina. Alueen pk-yritysten resurssitehokkuuden ja teollisten symbioosien kehittäminen vahvistaa niiden liiketoimintaa ja johtaa uusiin innovaatioihin.

     

    Kuntien ja korkeakoulujen vastuulla on koululaisten ja opiskelijoiden kiertotalouskasvatus eri oppilaitoksissa. Kiertotalouden opetusta kehitetään kansallisesti yhdessä korkeakoulukonsortioiden ja Sitran kanssa.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Valtioneuvosto on nostanut kokeilukulttuurin käyttöönoton kärkihankkeiden yhtenä toimenpiteenä. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, parantaa palveluita, edistää omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.

     

    Sitran mukaan Suomi voi nousta seuraavana 5-10 vuoden aikana kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon kehittämällä perinteisiä vahvuusalueitaan, kuten metsien käyttöä, ruoan tuotantoa, teollisuutta, liikennettä ja hallintoa. Näiden alojen toimintamalleista on mahdollista kehittää uusia kansainvälisiä vallitsevia käytäntöjä ja vientituotteita. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

Materiaalikierrot

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Hämeessä on paljon suljettuja teknisten materiaalien kiertoja ja laajempiin kiertoihin tuotetaan lisäarvoa.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään digitaalisia alustoja, joiden avulla yritykset voivat hoitaa sivuvirtojen kuljetukset logistisesti tehokkaasti ja näin saada materiaalit tehokkaammin kiertoon. Hyödynnetään esim. Uusiomateriaalien digipalvelut maarakentamisessa (Digimaa) -hankkeen tuloksia ja laajennetaan näitä.

     

    Rakennusmateriaalien keräyskokeiluja laajennetaan koskemaan uusia materiaaliryhmiä ja lisätään rakennusjätteen erilliskeräyskohteita. Vastuutahoina toimivat PHJ, LADEC ja korkeakoulut. Myös muiden sektoreiden kierrätettävien materiaalien ja kierrätysalan yritysten lukumäärää lisätään.

     

    Päijät-Hämeeseen perustetaan rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus, jossa rakentajat, rakennusliikkeet, muut yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ostaa ja myydä ylijäämärakennustarvikkeita.

     

    Kierrätysmateriaalikirjaston avulla lisätään tietoa materiaaleista tuotesuunnittelussa, edistetään teollisten symbioosien syntyä ja edesautetaan materiaalien pysymistä kierrossa pidempään esim. polttamisen sijaan. Vastuun kirjaston kehittämisestä kantavat Muovipoli Oy ja LAMK.

     

    Päijät-Hämeessä tehostetaan post consumer -pakkausmateriaalien keräystä innostamalla kuluttajia kierrättämään ja luomalla alueelle riittävän tiheä keräyspaikkaverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Ringin ja tuottajayhteisöön kuuluvien yritysten kanssa. Vastuussa toiminnasta ovat Rinki, PHJ Oy, korkeakoulut, yritykset sekä LAMK, joka tekee nykytilasta selvityksen ja ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Selvitystyö käynnistetään syksyllä 2017.

     

    Kiertotaloudesta Päijät-Hämeessä perustetaan nettiin tietolähde kuluttajille ja yrityksille. Materiaalit voivat olla esim. lyhyitä infojuttuja, artikkeleita, videoita ja linkkejä tutkimuksiin. Nettisivu perustetaan mahdollisimman nopeasti ja sen toiminnasta vastaavat yhdessä kunnat, kaupungit, korkeakoulut ja muut tahot.

     

    Päijät-Hämeen kuntien hankintoihin lisätään yhdeksi hankintakriteeriksi kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Kierrätysmateriaaleja älykkäästi hyödyntävät tarjoukset saavat etua muihin nähden. Hankintakäytäntöjä aletaan tarkistaa mahdollisimman pian ja käytössä ne olisivat kaikissa kunnissa vuonna 2020. Vastuutahoina toimivat Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Euroopan parlamentin keväällä 2017 hyväksymässä jätesäädöspaketissa pyritään vähentämään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden hyötykäyttöä materiaalina polttamisen ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70%, pakkausmateriaaleista 80% ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuuden tulisi olla enintään 5%. Rakennus- ja purkujätteestä tulisi hyödyntää vähintään 70% jo vuoteen 2020 mennessä.

     

    Uusi jätepaketti ottaa kantaa myös esimerkiksi muovin ja tekstiilin materiaalihyötykäyttöön. Jätepakettiin kuuluvan muovistrategian tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla muovituotteita suunnitellaan, tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten tulee olla helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Muovipakkausten kierrätystavoitteiksi on asetettu 50% vuoteen 2025 mennessä ja 55% vuoteen 2030 mennessä. Jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä EU-maissa vuoteen 2025 mennessä.

     

    Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä eli Cleantech-hankinnoista – on valtiontasolla sitova, mutta kuntatasolla vapaaehtoinen. Sen tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech- ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon erilaisia hankintakriteereitä asettamalla.

     

    Maanrakentamisessa neitseelliset raaka-aineet pyritään korvaamaan siinä hyödynnettävillä jätteillä. Valtioneuvoston asetus jätteiden käytöstä maanrakentamisessa on edistänyt jätteiden, kuten betonimurskeen, hyödyntämistä maanrakentamisessa. Asetuksen soveltamisalaa tullaan laajentamaan ja uusia jätemateriaaleja lisäämään, mikä mahdollistaa eri jätteiden tehokkaamman hyödyntämisen maanrakentamisessa.

     

    Maarakennuksessa tulisi maa-ainesten käyttöä ohjata enemmän uusiomateriaaleihin ja kierrätettyihin maa-aineksiin neitseellisten sijaan. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on käsiteltävänä Euroopan komissiossa. Asetuksen maarakentamiskohteita ovat väylä, kenttä, valli, teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenne ja tuhkamursketie. Hyödynnettäviä jätteitä olisivat betonimurske, kevytbetoni- ja kevytsorajätteet, tiilimurske, kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhka, pohjatuhkat, leijupetihiekka, asfalttimurske tai -rouhe, käsitelty jätteenpolton kuona, valimohiekat, kalkit, kokonaiset renkaat ja rengasrouhe sekä rakenteesta poistettu jäte.

     

Energia

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – energian suhteen lähes omavarainen maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Maatalouden energiaekosysteemejä ja hajautettua energiantuotantoa kehitetään uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttäen. Hajautettu energiantuotanto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle muun muassa monenlaisten palvelujen muodossa. Vastuutahoina toimivat: Hämeen ELY-keskus, ProAgria, kunnat ja korkeakoulut.

     

    Lahti Energian Kymijärvi III biolämpölaitos tukee alueen energiakäännettä kohti uusiutuvia energiamuotoja, kun kivihiili korvataan biopolttoaineilla. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ilmakehään pienenevät merkittävästi. Biolämpölaitos valmistuu vuonna 2019.

     

    Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infra tulee rakentaa liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiselle tasolle. Taajamaliikenteessä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen osuutta tulee kasvattaa. Vastuu tästä jakautuu kunnille, kaupungeille ja yksityisille toimijoille.

     

    Rakentamismääräyksillä tuetaan energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttöä. Toimintaa voidaan kehittää kiinteistökohtaisten pilottien avulla. Vastuu kehityksestä on kunnilla ja kaupungeilla. Mahdollisia yhteistyötahoja piloteissa ovat esim. Lahden Talot Oy ja Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Suomen hallitus linjaa hallitusohjelmassaan päästöttömän, uusiutuvan energian käytön nousevan 2020-luvulla yli 50 prosenttiin ja energiaomavaraisuuden yli 55 prosenttiin. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan 2020-luvun aikana. Liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 % vuoteen 2030 mennessä.

     

    Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Suomessa vuonna 2030 myytävät uudet autot olisivat soveltuvia vaihtoehtoisille käyttövoimille, kuten sähkölle tai kaasulle, ja vuonna 2050 maantieliikenne olisi lähes nollapäästöistä. Vuonna 2025 maanteillä liikkuvista autoista joka toinen voisi käyttää polttoaineenaan vaihtoehtoisia käyttövoimia ja vuonna 2030 koko maan kattava sähköautojen latausverkko käsittäisi 25000 latauspistettä.

     

    Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelu – Mobility as a Service. Suomen hallitus esittää yhden kärkihankkeensa toimenpiteenä liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta. Liikennekaaressa hallitus kertoo tavoitteekseen purkaa voimassaolevaan sääntelyyn sisältyneet esteet digitalisaatiolle, automaatiolle ja uusien innovaatioiden käyttöönotolle.

Uudet palvelut

  • Alueellinen tavoite

    Uutta liiketoimintaa uudenlaisten kuluttamisen tapojen ja omistajuuden muutoksen myötä.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Kehitetään uusia materiaali- ja energiatehokkaita asumisen ja liikkumisen ratkaisuja päivittäiseen arkeen.  Päijät-Hämeessä on esimerkiksi jo olemassa erilaisia palveluita tuotteiden korjaamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Palvelut ovat kuitenkin hajallaan ja näiden kokoamiseen tarvittaisiin digialusta.

     

    Asuinalue- ja taloyhtiökohtaiset kirpputorit, some-ryhmät jne. ovat olleet kasvava trendi jo muutaman vuoden ajan. Näitä voidaan kehittää edelleen sekä tehdä asuinaluekohtaisia lainausvarastoja. Jakamistalouden ja muiden kiertotalouden edelläkävijöiden näkyvä palkitseminen on yksi tapa viestiä.

     

    Osana Lahden ammattikorkeakoulun Kiertoliike-projektia toteutetaan kuluttajille suunnattujen kiertotalouden palveluiden pilotointia yhteistyössä Sitran kanssa. Yksi piloteista liittyy huoltopalveluliiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on palauttaa laitteiden ja koneiden uudelleenkäyttö, korjaaminen ja huolto trendikkääksi ja taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi. Pilotti toteutetaan syksyllä 2017.

     

    Työnantajien yhteiskäyttöpalvelu on yksi alueella edistettävä teema. Nämä palvelut pitäisivät sisällään tilojen, tavaroiden ja esimerkiksi kulkuvälineiden yhteiskäyttöä.

     

    Myös Päijät-Hämeessä julkisia hankintoja kehitetään niin, että tuotetta hankittaessa tarkastellaan tuotteen ekologisuutta ja kustannuksia tuotteen koko elinkaaren ajalta. Hankintoja ohjataan tukemaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, huollettavuutta sekä uudelleenkäyttömahdollisuuksia.

     

    3D-tulostuksen ympärille kasvaa uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeessä. Syyskuussa 2017 alkavassa digiValmistus-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uudenlainen 3D-tulostusteknologia, joka mahdollistaa erilaisten kierrätysmateriaalien hyödyntämisen tulostamisen raaka-aineena. Tämä lisää 3D-tulostusmahdollisuuksia ja kasvattaa tulostukseen liittyvää liiketoimintaa.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi julkaisussaan ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät” jakamistalouden yli kymmenkertaistuvan vuoden 2016 tasosta (n. 100 M€) jo vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia jakamistalouden sektoreita vuonna 2020 arvioidaan olevan joukkorahoitus (37%), vertaisliikenne ja autonjako (29%) sekä kotitalous- ja pientyösektori (18%).

     

    Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan (Kiertotalouden mahdollisuudet ja keinot sen edistämiseksi Suomessa) kierrätyksen edistämisen rinnalle tarvitaan ohjauskeinoja, jotka tukevat yhteiskäyttöä, palvelujen tuottamista, tavaroiden korjaus- ja vuokraustoimintaa sekä uudelleenkäyttöä.

     

    Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta suunnataan julkisia hankintoja kohti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja ja tuotteiden hankintaa, kuten kestäviä palveluja ja leasing- ja vuokrausliiketoimintaa. Kulutusta tulisi kohdistaa ostamisen sijaan tuotteen käyttöikää ylläpitävien palveluiden ostamiseen ja tukea tuotteiden yhteiskäyttöä ja luoda näin digitaalista ja palvelukeskeistä kiertotaloutta.

     

    Hallitusohjelman yksi kärkihanke on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Digitaalisuus on keskeisessä osassa uusien palveluiden ja kiertotalouden toteutuksessa.

Edelläkävijyys

  • Alueellinen tavoite

    Päijät-Häme – ennakkoluuloton uusia ratkaisuja ja kannustimia kokeileva lukuisten kansainvälisten referenssikohteiden maakunta.

  • Alueelliset toimenpiteet

    Päijät-Hämeessä on monia kansainvälisestikin kiinnostavia referenssikohteita. Näitä ovat esimerkiksi Askon ja Kujalan alueet. PHJ:n, Lahti Aquan ja Lahti Energian välinen tiivis yhteistyö on monen alueen kiertotalousratkaisun referenssikohteena. Päijät-Hämeen vahva viljaklusteri on myös teollisten symbioosien edelläkävijä. Näitä jo olemassa olevia referenssikohteita tulisikin tuotteistaa ja markkinoida vahvemmin.

     

    Mahdollisia referenssikohteita tulevaisuudessa voivat olla Hennan alue Orimattilassa sekä LAMKissa kehitettävä Technical Visits-konsepti. Alueelle on tavoitteena rakentaa tulevaisuudessa useampiakin suljetun kierron laitoksia, joita tullaan myös käyttämään referenssikohteina. Alueen pk-yritysten resurssitehokkuuden ja teollisten symbioosien kehittäminen vahvistaa niiden liiketoimintaa ja johtaa uusiin innovaatioihin.

     

    Kuntien ja korkeakoulujen vastuulla on koululaisten ja opiskelijoiden kiertotalouskasvatus eri oppilaitoksissa. Kiertotalouden opetusta kehitetään kansallisesti yhdessä korkeakoulukonsortioiden ja Sitran kanssa.

  • Kansallisen tason tavoitteet

    Valtioneuvosto on nostanut kokeilukulttuurin käyttöönoton kärkihankkeiden yhtenä toimenpiteenä. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, parantaa palveluita, edistää omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.

     

    Sitran mukaan Suomi voi nousta seuraavana 5-10 vuoden aikana kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon kehittämällä perinteisiä vahvuusalueitaan, kuten metsien käyttöä, ruoan tuotantoa, teollisuutta, liikennettä ja hallintoa. Näiden alojen toimintamalleista on mahdollista kehittää uusia kansainvälisiä vallitsevia käytäntöjä ja vientituotteita. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

Yhteystiedot

Yhteys-
tiedot

Lahden ammattikorkeakoulu

Projektipäällikkö Maarit Virtanen
maarit.virtanen@lamk.fi
puh. 044 708 1260

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Johtaja Tomi Tura
tomi.tura@ladec.fi

Muovipoli Oy

Toimitusjohtaja Sauli Eerola
sauli.eerola@muovipoli.fi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Ville Uusitalo
ville.uusitalo@lut.fi