admin

Ravinnekierrot ja uusiutuva energia kehittämiskohteina Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartan painopisteet päivitettiin syyskuussa 2018. Päivitys toteutettiin maakuntaliiton isännöimässä työpajassa, johon osallistui kuntien, yritysten ja korkeakoulujen edustajia. Tärkeimmiksi ajankohtaisiksi painopistealueiksi nousivat biotalous, uusiutuva energia ja kiertotalouden demonstraatioympäristöjen kehittäminen.   Ravinnekiertojen tehostamiseen tulee panostaa esimerkiksi biojätteen ja jätevesilietteen hyödyntämisen kautta. Uusiutuvan energian käytön edistäminen ja muun muassa sähkö- ja biokaasukulkuvälineiden lisääminen sekä kestävän liikkumisen

Read More...

Kiertotalousprojektit

  Päijät-Hämeen tiekartan tavoitteita edistetään esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun projekteissa. Projektien rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto, maaseuturahasto, Urban Innovative Actions, Tekes, Sitra ja Euroopan sosiaalirahasto. Alla on esitelty tiekarttaan liittyviä projekteja.   Materiaalikierrot   Kiertoliike Päijät-Hämeen tiekartta on toteutettu osana Kiertoliike-projektia. Projektissa on tehty lisäksi mm. alueellisia materiaalivirtaselvityksiä, korjauspalveluiden pilotteja, KierrätysPaikka Kujalan pilotointia sekä kiertotalouden liiketoimintamalleihin liittyviä

Read More...

Ferroplan Oy

Ferroplan Oy on 1983 perustettu Orimattilassa sijaitseva cleantech-yritys. Se on erikoistunut erilaisiin vedenkäsittely-, jätehuolto- ja kuljetinratkaisuihin. Tuotteet ovat kestäviä ja pitkäikäisiä. Ferroplanin laitoksia löytyy niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Suurin ulkomaan projekti on tähän mennessä ollut Vietnamissa sijaitseva massiivinen kompostointilaitos. Ferroplan tekee kierrätyslaitoksia pienistä liukuhihnaan ja mekaaniseen työhön perustuvista laitoksista suuriin automatisoituihin laitoksiin, kuten Päijät-Hämeen Jätehuollon

Read More...

Muovijäte

Päijät-Hämeen alueella muodostuu muovijätettä noin 39 300 tonnia vuodessa (2015). Muovijäte ohjautuu pääasiassa energiahyötykäyttöön. Noin 11 % muovijätteestä uusiokäytetään materiaalina. Muovijätteen materiaalikäytöstä noin 55 %  tapahtuu ulkomailla.   Mahdollisuuksia muovien kierron tehostamiseksi: muovijätteen keräys, lajittelu ja pesu muovijätteen erottaminen energiajätteestä materiaalikäytön lisääminen   Materiaalivirtaselvitys on toteutettu osana ”Kiertoliike-Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoiminta-mahdollisuudet ” –projektia: https://kiertoa.wordpress.com/

Read More...

Tuhka

Päijät-Hämeessä tuhkaa tuotetaan seuraavissa kunnissa: Hartola, Heinola, Hollola, Lahti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Alueella muodostuu tuhkaa noin 75 000 tonnia. Siitä noin 55 % hyötykäytetään. Pääasiallinen hyödyntämiskohde on maarakentaminen, erityisesti kenttärakentaminen. Lannoitteena käytetään keskimäärin noin 1000 tonnia vuodessa.   Mahdollisuudet tuhkan hyödyntämisen lisäämiseksi: tierakentaminen (yksityistiet) puhdistus- ja käsittelymenetelmät digitaalisuus   Materiaalivirtaselvitys on toteutettu osana

Read More...

Tekstiilijäte

Tekstiilijätteestä ei ole saatavilla aluetason tilastotietoa. Päijät-Hämeen alueella arvioidaan muodostuvan noin 3370 tonnia tekstiilijätettä vuodessa. Arvio perustuu TEXJÄTE-hankkeen tietoihin suhteutettuna alueen väkilukuun. Noin 11 % tekstiilijätteestä ohjautuu materiaalikäyttöön.   Mahdollisuudet tekstiilien kierron lisäämiseksi: tekstiilien kierrätys materiaaliksi tekstiilien tunnistus- ja lajittelu kansallisen tason yhteistyö   Materiaalivirtaselvitys on toteutettu osana ”Kiertoliike-Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoiminta-mahdollisuudet ” –projektia: https://kiertoa.wordpress.com/

Read More...

Puujäte

Päijät-Hämeessä muodostuu puujätettä 371 200 tonnia vuodessa. Se on pääosin metsäteollisuuden sivutuotteita. Lisäksi alueelle tuodaan noin 138 600 tonnia  jätepuuta (purkupuu). Noin 19 % puujätteestä käytetään materiaalina.   Mahdollisuudet puun hyödyntämisen lisäämiseksi: hyödyntäminen paikallisesti syntypaikassa (CHP-tuotanto) materiaalihyötykäytön lisääminen Materiaalivirtaselvitys on toteutettu osana ”Kiertoliike-Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoiminta-mahdollisuudet ” –projektia: https://kiertoa.wordpress.com/

Read More...

Metalli

Päijät-Hämeen alueella kerätään metallia, SERia, kodinkoneita ja romua yhteensä noin 60 620 tonnia ja alueelle tuodaan 2 570 tonnia metallia muualta Suomesta. Alueen sähkö- ja elektroniikkaromusta jää yhä noin puolet keräämättä eli noin 2 miljoonaa kiloa vuodessa. Mahdollisuudet lisätä hyötykäyttöä: digitaalisuus Materiaalivirtaselvitys on toteutettu osana ”Kiertoliike-Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoiminta-mahdollisuudet ” –projektia: https://kiertoa.wordpress.com/

Read More...

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

Hollolassa toimiva Rakennusbetoni- ja Elementti Oy on huomioinut toiminnassaan ympäristön arvot jo yli 50 vuoden ajan. Nykyisin toimintaa ja tuotteita kehitetään voimakkaasti kiertotalouden periaatteita huomioiden. Sivuvirtoja on pienennetty mm. jätteiden lajittelun ja hyötykäytön tehostamisella. Loppusijoitukseen kaatopaikoille menee nykyisin enää vain noin yksi prosentti kaikesta jätteestä.   Yritys hyödyntää kaiken tuotannossa syntyvän prosessiveden. Myös betoniautojen pesuvesistä

Read More...

Wipak Oy

Nastolassa sijaitseva Wipak Oy on johtava monikerroskalvojen tuottaja. Yritys tarjoaa korkealuokkaisia pakkausmateriaaleja ja –ratkaisuja elintarviketeollisuudelle sekä steriilejä pakkauksia ja materiaaleja terveydenhuoltoon ja terveydenhoitoteollisuudelle. Wipak Oy toteuttaa kiertotalouden toimintamalleja monella tapaa tuotannossaan.   Tuotannon sivuvirroista noin puolet hyödynnetään materiaalina ja puolet energiana. Jätteet lajitellaan huolellisesti jo niiden syntypaikalla. Jätejakeiden jäljitettävyys on erittäin tärkeä tekijä, minkä vuoksi

Read More...