Päijät-Hämeessä on paljon suljettuja teknisten materiaalien kiertoja ja laajempiin kiertoihin tuotetaan lisäarvoa.

Kehitetään digitaalisia alustoja, joiden avulla yritykset voivat hoitaa sivuvirtojen kuljetukset logistisesti tehokkaasti ja näin saada materiaalit tehokkaammin kiertoon. Tällä hetkellä esim. LAB-ammattikorkeakoulu kehittää tekstiilinkierrätykseen liittyvää digitaalista tiedonhallintaa ja uutta liiketoimintaa. Lisäksi yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa edistetään kaupungin tytäryhtiöiden tiedon digitalisointia ja avaamista.

Muovipoli Oy on käynnistänyt yhteistyössä Muoviteollisuus ry:n kanssa yrityslähtöisen muovien osaamisverkoston, New Plastics Center NPC:n. Se keskittyy biomateriaali-innovaatioiden ja tuotekehityksen edistämiseen Suomessa sekä uusien materiaalien kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittavan yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseen.

Kansallinen tekstiilin kierrätystä edistävä yhteistyöverkosto Telaketju kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua, jatkojalostusta ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. LAB-ammattikorkeakoulussa tutkitaan tekstiilien koneellista tunnistusta, ja aktivoidaan alueen yrityksiä liittymään osaksi kansallista osaamisperustaista tekstiilin kierrätyksen ekosysteemiä.

Pienennetään maarakentamisesta syntyvää hiilijalanjälkeä käyttämällä siihen soveltuvia jätteitä, kuten lentotuhkaa, teiden rakentamisessa. Käyttöä pilotoidaan maaseudun metsä- ja yksityisteissä sekä kuntien tierakenteissa ARVO-TUHKA-hankkeessa.

Alueen yritysten materiaalitehokkuutta edistetään mm. kehittämällä yhteistyössä kansallisen koordinaattorin Motivan kanssa pk-yrityksille uudenlaista katselmointimenetelmää. LAB on pilotoinut tätä onnistuneesti muutamassa alueen yrityksessä ja tarkoituksena on skaalata toimintaa kansallisesti.

Korkeakoulut ovat rakentamassa NiemiCampukselle testi- ja pilotointiympäristöjä kiertotalouden edistämiseen. LAB-ammattikorkeakoululla on toiminnassa mm. huonekalutestauslaboratorio, muovien pesu- ja kierrätyslinjasto sekä tekstiilien tunnistus- ja lajittelulaitteisto. Lisäksi LAB ja LUT-yliopisto ovat saaneet rahoituksen kiertotalouslaboratorion rakentamiseen, mihin tulee mm. rakennus- ja purkujätteen käsittelyyn pyrolyysilaitteisto ja magneettierottelulaitteisto sekä mädätyslaitteisto.

Kierrätysmateriaalikirjaston avulla lisätään tietoa materiaaleista tuotesuunnittelussa, edistetään teollisten symbioosien syntyä ja edesautetaan materiaalien pysymistä kierrossa pidempään esimerkiksi polttamisen sijaan. Materiaalikirjaston kokosivat Muovipoli Oy ja LAB-ammattikorkeakoulu.

3D-tulostuksen ympärille kasvaa uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeessä. LAB-ammattikorkeakoulun digiValmistus-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uudenlainen 3D-tulostusteknologia, joka mahdollistaa erilaisten kierrätysmateriaalien käytön tulostamisen raaka-aineena. Tämä lisää 3D-tulostusmahdollisuuksia ja kasvattaa tulostukseen liittyvää liiketoimintaa.

Lahden kaupunki on laatimassa kiertotalouden tiekarttaa ja tarkentamassa ympäristökärkiä vuoden 2020 aikana. Lisäksi kunnallistekniikka laatii oman kiertotaloustiekartan.

Hankinnat

Julkisia hankintoja kehitetään niin, että tuotetta hankittaessa tarkastellaan tuotteen ekologisuutta ja kustannuksia tuotteen koko elinkaaren ajalta. Hankintoja ohjataan tukemaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, huollettavuutta sekä uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Julkisissa hankinnoissa nostetaan myös laajemmin esiin hyödykkeiden yhteiskäytön mahdollisuudet sekä tavaroiden korvaaminen kestävyyden kriteerit täyttävillä palveluilla.

Päijät-Hämeen kuntien hankintoihin lisätään yhdeksi hankintakriteeriksi kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Kierrätysmateriaaleja älykkäästi hyödyntävät tarjoukset saavat etua muihin nähden. Hankintakäytäntöjä aletaan tarkistaa mahdollisimman pian.

Euroopan parlamentin keväällä 2017 hyväksymässä jätesäädöspaketissa pyritään vähentämään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden hyötykäyttöä materiaalina polttamisen ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70%, pakkausmateriaaleista 80% ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuuden tulisi olla enintään 5%. Rakennus- ja purkujätteestä tulisi hyödyntää vähintään 70% jo vuoteen 2020 mennessä.

Päivitetyt jätedirektiivit ottavat kantaa myös esimerkiksi muovin ja tekstiilin materiaalihyötykäyttöön. Säädöksiin kuuluvan muovistrategian tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla muovituotteita suunnitellaan, tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten tulee olla helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Muovipakkausten kierrätystavoitteiksi on asetettu 50% vuoteen 2025 mennessä ja 55% vuoteen 2030 mennessä. Jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä EU-maissa vuoteen 2025 mennessä.

Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä eli Cleantech-hankinnoista – on valtiontasolla sitova, mutta kuntatasolla vapaaehtoinen. Sen tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech- ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon erilaisia hankintakriteereitä asettamalla.

Maarakentamisessa neitseelliset raaka-aineet pyritään korvaamaan siinä hyödynnettävillä jätteillä. Päivitetty MARA-asetus, eli Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, astui voimaan 1.1.2018. Asetus mahdollistaa eräiden jätteiden käytön maarakentamisessa ilman ympäristönsuojelulain vaatimaa ympäristölupaa. Asetusta on mahdollista soveltaa esimerkiksi joihinkin lentotuhkiin, betonimurskeeseen ja leijupetihiekkaan.

Maarakennuksessa tulisi maa-ainesten käyttöä ohjata enemmän uusiomateriaaleihin ja kierrätettyihin maa-aineksiin neitseellisten sijaan. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on käsiteltävänä Euroopan komissiossa. Asetuksen maarakentamiskohteita ovat väylä, kenttä, valli, teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenne ja tuhkamursketie. Hyödynnettäviä jätteitä olisivat betonimurske, kevytbetoni- ja kevytsorajätteet, tiilimurske, kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhka, pohjatuhkat, leijupetihiekka, asfalttimurske tai -rouhe, käsitelty jätteenpolton kuona, valimohiekat, kalkit, kokonaiset renkaat ja rengasrouhe sekä rakenteesta poistettu jäte.

Biokiertotalous on merkittävä osa Päijät-Hämeen liiketoimintaa.

Maakuntaliitto sidosryhmineen on laatinut Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelman, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet biokiertotalouden edistämiseksi. Biokiertotalouden toimintasuunnitelmaan voit tutustua tästä.

Biokiertotalouden toimintasuunnitelman toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle mm. Biosykli-hankkeen kautta. Hankkeen sisältökokonaisuudet ovat: 1) biojätekeräyksen tehostaminen 2) orgaanisen jätteen hyödyntäminen biohajoavien tuotteiden raaka-aineena, 3) biopohjaisten muovien mahdollisuudet sekä 4) alueella tuotetun hiilidioksidin (CO2) hyödyntämismahdollisuudet ja biogeenisen hiilidioksidin (bioCO2) käytön edistäminen.

Ravinnekiertojen sulkemista edistetään Päijät-Hämeen sisällä ja laajemmin kierrättämällä ravinteita ja vähentämällä erilaista hävikkiä ruoantuotannon järjestelmissä. Biohiilen käyttöä edistetään maaperän laadun parantamisessa ja hiilen sidonnassa. Luodaan uusia liiketoimintamalleja kierrätysravinteiden ympärille. Ylimääräravinteita tuotteistetaan vientimarkkinoille.

Vesistöihin jo päätyneitä ravinteita otetaan takaisin kiertoon sedimenteistä ja esimerkiksi lisäämällä vähäarvoisen kalan käyttöä.

Alueella luodaan uusia innovaatioita biotuotteiden ja bioenergian kehitykselle esimerkiksi puupohjaisten materiaalien kehitys- ja tutkimustyöllä. Lisäksi esim. Heinolan alueella kehitetään monipuolista biokylä-kokonaisuutta, jossa tarkastellaan mm. oljen hyödyntämistä korkean jalostusarvon tuotteena. Puupohjaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, esimerkiksi puukuidusta valmistettuja pakkauksia voidaan käyttää muovista valmistettujen sijasta.

Tuetaan ensisijaisesti raakapuun muita käyttömuotoja kuin puun polttoa. Puurakentaminen ja puutuotteet sitovat hiiltä pitkäkestoisesti. Biologisten sivuvirtojen eri osat hyödynnetään mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin.

Euroopan uuden jätedirektiivin mukaan kaikki biojäte on erilliskerättävä tai kierrätettävä lähteessä, eli esimerkiksi kompostoitava vuoden 2023 loppuun mennessä.

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla. Johtoajatuksena on luoda kilpailukykyisiä ja kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnyttää uutta liiketoimintaa sekä koti- että ulkomailla.

Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta tunnistettiin keskeisiä politiikkatoimia kestävän ruokajärjestelmän ja metsäperäisten kiertojen edistämiseksi. Ruokajärjestelmän kestävyyttä parannetaan poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita ruokahävikin minimoimiseksi. Orgaanisille kierrätysravinteille luodaan EU:n sisäiset markkinat muuttamalla EU:n lannoiteasetuksia.

Maataloudessa tuetaan biokaasujärjestelmiä ja muita uusiutuvan energian ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden käytön sijaan. Metsäperäisiä kiertoja edistetään painottamalla kansallisessa metsästrategiassa metsäperäisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoa puun määrän maksimoinnin sijaan.

Julkisissa hankinnoissa kannustetaan puupohjaisten ja muiden uusiutuvista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden valintaan, silloin kun niiden on elinkaaritarkastelussa todettu olevan kokonaisvaltaisesti kestävämpiä.  Tuetaan uusien biotuotteiden ja palveluiden demonstrointiin tähtääviä investointeja ja luodaan kannusteita suomalaisen puurakentamisen, designpuuhuonekalu- ja sisustustalojen kehitykselle.

Päijät-Häme – energian suhteen lähes omavarainen maakunta.

Päijät-Häme on Hinku-maakunta. Hinku-maakunnat sitoutuvat yhdessä alueen Hinku-kuntien kanssa vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Hinku-verkostoon kuuluvat kunnat ovat liittyneet Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen mukainen energiansäästötavoite on 7,5 % liittyjän energiankäytöstä kaudella 2017–2025.

Päijät-Hämeen liitto ja kunnat selvittävät öljylämmitteisten kiinteistöjen lukumäärä Päijät-Hämeessä. Lisäksi tiedotetaan kiinteistönomistajia uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksista sekä ARAn tukimahdollisuuksista koskien asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita.

Lahden kaupunki selvittää, kuinka voidaan kustannustehokkaasti alentaa olemassa olevan asuinrakennuskannan energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Pääosassa ovat Lahden Talojen peruskorjaukset ja energiatoimet. Vähähiilisiä ratkaisuja korjausrakentamiseen -hanke on osa laajempaa CANEMURE eli Carbon Neutral Municipalities and Regions -hanketta.

Alueella tehdään kansainvälistä yhteistyötä uusiutuvan energian ja yritysten energiatehokkuuden edistämiseksi esim. RESINDUSTRY ja SME-POWER-hankkeiden kautta.

Lahti Energian Kymijärvi III biolämpölaitos tukee alueen energiakäännettä kohti uusiutuvia energiamuotoja, kun kivihiili korvataan biopolttoaineilla. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ilmakehään pienenevät merkittävästi. Lahti Energia luopui kivihiilestä energiantuotannossaan 1.4.2019.

Maatalouden energiaekosysteemejä ja hajautettua energiantuotantoa kehitetään uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttäen. Hajautettu energiantuotanto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle muun muassa monenlaisten palvelujen muodossa.

Liikenne

Päijät-Hämeen liitto kumppaneineen on aloittanut selvitystyön vähäpäästöisen liikenteen edellytyksistä ja kehittämisestä maakunnassa. Työssä kartoitetaan mahdollisuudet edistää vähäpäästöistä liikennettä ja muodostetaan tältä pohjalta toimenpideohjelma, jossa huomioidaan erilaiset sekä liikkumista että tavarakuljetuksia koskevat toimet kaupunki- ja haja-asutusalueilla.

Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infra tulee rakentaa liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiselle tasolle. Taajamaliikenteessä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen osuutta tulee kasvattaa. Vastuu tästä jakautuu kunnille, kaupungeille ja yksityisille toimijoille.

Vuonna 2021 Lahdessa on käytössä 40 sähköautojen julkista latausasemaa. Myöhemmin latauspisteitä aletaan rakentaa myös taloyhtiöihin.

2021-2030 yhteiskäyttöautot ja päästökauppakannustin ovat käytössä. Liikenteessä kokeillaan henkilökohtaista päästökauppaa osana CitiCAP-hanketta. Asukkaan on mahdollista saada esimerkiksi edullisempia joukkoliikennelippuja tai pyöräilyyn liittyviä huoltopalveluita, jos liikkumisen päästöt ovat asetettua henkilökohtaista kiintiötä pienemmät. Liikkumisesta pyritään myös tekemään yhä enemmän palvelu. MaaS (Mobility as a Service) pilotointi aloitetaan 2021.

Lahden kaupunki kannustaa kestävään liikkumiseen. Kaupunki pilotoi keväällä 2020 PiggyBaggy-sovellusta, joka mahdollistaa kimppatyömatkat.

Suomen hallitus linjaa hallitusohjelmassaan päästöttömän, uusiutuvan energian käytön nousevan 2020-luvulla yli 50 prosenttiin ja energiaomavaraisuuden yli 55 prosenttiin. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan 2020-luvun aikana. Liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 % vuoteen 2030 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Suomessa vuonna 2030 myytävät uudet autot olisivat soveltuvia vaihtoehtoisille käyttövoimille, kuten sähkölle tai kaasulle, ja vuonna 2050 maantieliikenne olisi lähes nollapäästöistä. Vuonna 2025 maanteillä liikkuvista autoista joka toinen voisi käyttää polttoaineenaan vaihtoehtoisia käyttövoimia ja vuonna 2030 koko maan kattava sähköautojen latausverkko käsittäisi 25000 latauspistettä.

Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelu – Mobility as a Service. Suomen hallitus esittää yhden kärkihankkeensa toimenpiteenä liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta. Liikennekaaressa hallitus kertoo tavoitteekseen purkaa voimassaolevaan sääntelyyn sisältyneet esteet digitalisaatiolle, automaatiolle ja uusien innovaatioiden käyttöönotolle.

Uutta liiketoimintaa uudenlaisten kuluttamisen tapojen ja omistajuuden muutoksen myötä.

Kehitetään uusia materiaali- ja energiatehokkaita asumisen ja liikkumisen ratkaisuja päivittäiseen arkeen. Asuinalue- ja taloyhtiökohtaiset kirpputorit, some-ryhmät jne. ovat olleet kasvava trendi jo muutaman vuoden ajan. Näitä voidaan kehittää edelleen sekä tehdä asuinaluekohtaisia lainausvarastoja. Jakamistalouden ja muiden kiertotalouden edelläkävijöiden näkyvä palkitseminen on yksi tapa viestiä.

Anttilanmäen asukasyhdistys kumppaneineen kehittää arjen kiertotalouspalveluita, kuten lainaamotoimintaa sekä yhteisöllistä kylätaloa. LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä CECI-hankkeessa edistetään asukkaiden osallistumista kiertotalouteen myös laajemmin.

Työnantajien yhteiskäyttöpalvelu on yksi alueella edistettävä teema. Nämä palvelut pitäisivät sisällään tilojen, tavaroiden ja esimerkiksi kulkuvälineiden yhteiskäyttöä. Lahden kaupungin toimijat kehittävät tilojen ja laitteiden yhtenäisen varaus- ja vuokrauspalvelun.

Kaupunkiviljely lisääntyy Päijät-Hämeen alueella. Kaupunkiviljelmiä perustetaan puistoihin ja muille viheralueille. Kouluja kannustetaan viljelyyn yhteistyössä esimerkiksi palvelutalojen kanssa.

Lahdessa valmistellaan kaupunkipyöräjärjestelmää. Tavoitteena on saada pyörät käyttöön v. 2021.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi julkaisussaan ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät” jakamistalouden yli kymmenkertaistuvan vuoden 2016 tasosta (n. 100 M€) jo vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia jakamistalouden sektoreita vuonna 2020 arvioidaan olevan joukkorahoitus (37%), vertaisliikenne ja autonjako (29%) sekä kotitalous- ja pientyösektori (18%).

Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan (Kiertotalouden mahdollisuudet ja keinot sen edistämiseksi Suomessa) kierrätyksen edistämisen rinnalle tarvitaan ohjauskeinoja, jotka tukevat yhteiskäyttöä, palvelujen tuottamista, tavaroiden korjaus- ja vuokraustoimintaa sekä uudelleenkäyttöä.

Sitran tiekartassa kohti kiertotaloutta suunnataan julkisia hankintoja kohti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja ja tuotteiden hankintaa, kuten kestäviä palveluja ja leasing- ja vuokrausliiketoimintaa. Kulutusta tulisi kohdistaa ostamisen sijaan tuotteen käyttöikää ylläpitävien palveluiden ostamiseen ja tukea tuotteiden yhteiskäyttöä ja luoda näin digitaalista ja palvelukeskeistä kiertotaloutta.

Hallitusohjelman yksi kärkihanke on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Digitaalisuus on keskeisessä osassa uusien palveluiden ja kiertotalouden toteutuksessa.

Päijät-Häme – ennakkoluuloton uusia ratkaisuja ja kannustimia kokeileva lukuisten kansainvälisten referenssikohteiden maakunta.

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Pääkaupunkivuoteen liittyviä tapahtumia Lahdessa ovat mm. Ecocity Forum 9-11.9.2020 ja Ecotourism Seminar helmikuussa 2021.

Päijät-Hämeessä on monia kansainvälisestikin kiinnostavia referenssikohteita. Näitä ovat esimerkiksi Askon ja Kujalan alueet. PHJ:n, Lahti Aquan ja Lahti Energian välinen tiivis yhteistyö on monen alueen kiertotalousratkaisun referenssikohteena. Päijät-Hämeen vahva viljaklusteri on myös teollisten symbioosien edelläkävijä. Näitä jo olemassa olevia referenssikohteita tulisikin tuotteistaa ja markkinoida vahvemmin.

Mahdollisia tulevaisuuden referenssikohteita voisivat olla Hennan alue Orimattilassa sekä Lahden seudun erilaiset ympäristöalan yritysvierailukohteet. Alueelle on tavoitteena rakentaa tulevaisuudessa useampiakin suljetun kierron laitoksia, joita tullaan myös käyttämään referenssikohteina. Alueen pk-yritysten resurssitehokkuuden ja teollisten symbioosien kehittäminen vahvistaa niiden liiketoimintaa ja johtaa uusiin innovaatioihin.

Päijät-Hämeeseen rakennetaan Lahden seudun kiertotalouskeskus, eli Kierrätyspuisto, joka edistää alueen kiertotaloutta. Uudessa kierrätyspuistossa keskitytään edistämään maamassojen sekä rakennus- ja teollisen jätteen materiaalihyödyntämistä ja se toimii Kujalan jätekeskuksen tavoin kiertotalouden teollisena symbioosina.

Kuntien ja korkeakoulujen vastuulla on koululaisten ja opiskelijoiden kiertotalouskasvatus eri oppilaitoksissa. Kiertotalouteen liittyviä koulutuskokonaisuuksia kehitetään myös alueen julkisen sektorin ja yritysten henkilöstön koulutukseen. Kiertotalouden opetusta kehitetään kansallisesti yhdessä korkeakoulukonsortioiden ja Sitran kanssa. Erityisesti korkeakouluissa annettavaa kiertotalousosaamista kehitetään.

Ilmastokumppanuus-toimintaa kehitetään yritysten kanssa eri kunnissa. Ilmastokumppanuus-toimia toteutetaan opiskelijayhteistyössä.

Valtioneuvosto on nostanut kokeilukulttuurin käyttöönoton kärkihankkeiden yhtenä toimenpiteenä. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, parantaa palveluita, edistää omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.

Sitran mukaan Suomi voi nousta seuraavana 5-10 vuoden aikana kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon kehittämällä perinteisiä vahvuusalueitaan, kuten metsien käyttöä, ruoan tuotantoa, teollisuutta, liikennettä ja hallintoa. Näiden alojen toimintamalleista on mahdollista kehittää uusia kansainvälisiä vallitsevia käytäntöjä ja vientituotteita. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.